Suomi 100 – kirjoja vuodelta 1917!

20 Jou

Kyllä, maaliin on päästy! Koulun kirjastosta löytyi kun löytyikin kirjoja jokaiselta itsenäisyytemme vuodelta!

Alunperinhän tarkoitus oli esitellä kirja per viikko, mutta onneksi ajantajuisempi kollega muistutti, että ei edes Suomi 100 -vuodessa ole sataa viikkoa. Niinpä olemme sitten edenneet vuosikymmen kerrallaan.

Ja viimeiseltä – tai aloitus – vuodelta 1917 koululta löytyi kolme teosta: Emil Krohnin Emilie Bergbom – elämä ja työ, Heinrich Vollrat Schumacherin Lord Nelsons letzte Liebe ja Walter Scottin Qventin Durward (suomentanut Suonio).

On aika hienoa olla töissä näin pitkät perinteet omaavassa koulukirjastossa. Ja kun ottaa huomioon, että Munkkiniemen yhteiskoulu täyttää ensi vuonna 80 vuotta, ulottuu kirjaston aineisto huomattavasti koulun perustamisvuosia pidemmälle. Itse en tästä toki voi kunniaa ottaa, vaan historia ja perinne ovat menneiden sukupolvien aikaansaannosta, tässäkin asiassa. Parhaansa toki tekee tulevaisuutta ajatellen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin on siis hyvä päättää Suomi 100 -vuosi ja toivottaa kaikille mukavaa joulua ja loma-aikaa!

DSC00682

DSC00683

DSC00684

DSC00685

Mainokset

Suomi 100 – itsenäisyytemme alkuvuosikymmenet

19 Jou

Jos edellisessä vuosikymmenessä yllätti eksoottisten tarinoiden määrä, ei 1920-lukukaan jää aiheessa paljoa toiseksi.

Vuonna 1929 on luettu etelänaapurimme Kalevipoeg-eeposta V. Ridalan versiona. Goichi Imaizumin Japanilaisia satuja (1928) on vienyt ajatukset vieläkin kauemmas. Myös vanha kunnon satusetä H. C. Andersen Saduilla ja tarinoilla vuonna 1927 kuuluu Yhdeksännen kirjansa kera tähän joukkoon.

Samoin Bengt Bergin Kurkien keralla Afrikkaan (1926) herättää kaukokaipuun: Einar Sarasten Kuvauksia Huippuvuorilta ilmestyi vain vuotta aiemmin 1925. Ingmanin Kahden taalarin raha – meripoikien seikkailuja (1924) menee fiktion puolelle vaikka kaukomaille suuntaakin.

Kodin seinien sisällä ollaan taas vuonna 1923 Gustaf Strengellin Koti taideluomana –sisustustaidekirjassa, ja Suomensukuiset kansat (1922) kertoo nimensä mukaisesti meistä suomalais-ugrilaisista.

Pennsylvanian ensimmäisistä uutisasukkaista kertoo puolestaan Uuteen maailmaan –romaani; jo vuonna 1921 on siis kirjoitettu maasta- ja maahanmuutosta Akseli Järnefelt Rauanheimon toimesta. Kirja on muuten WSOY:n kustantama, mutta siinä lukee Copyright 1921 U. S. A.

Tuulihatun seikkailuja vuodelta 1920 ei ole tuttu, mutta sen sijaan 1919 julkitullut Aleksis Kiven muisto runoilijan syntymän 85-vuotispäiväksi on sitäkin tunnetumpi tapaus – ainakin kohdehenkilönsä puolesta.

Ja kiivaana vuonna 1918 on julkaistu ainakin Nykyajan sääoppi ja ilmatieteen perusteet, G. Melander.

Sitten onkin aika alkaa jännätä: löydämmekö koulun kirjastosta kirjan myös vuodelta 1917? Jos, niin sitten meillä on kirjahyllyillä edustettuna kaikki Suomen itsenäisyyden vuodet.

DSC00681

Suomi 100 – 1930-luvulla(kin) maailma muuttui

18 Jou

Vielä pärjätään vallan mainiosti koulun kirjaston valikoimilla läpi 1930-luvunkin. Tuolla vuosikymmenellä paljon maailmassa muuttui, eikä vähäisempänä tätä muutosta ollut vuosikymmenen lopulla alkanut maailmansota.

Mutta opiskeltu on silti ja ennenkin! Vuodelta 1939 löytyy Kokoelma ylioppilasaineita, jonka on julkaissut E. A. Saarimaa. Kirjasta selviää, että esimerkiksi vuonna 1924 on kirjoitettu otsikosta Mooses, Israelin sankari. Aika vaaralliselta aiheelta tuntuu houkutteleva Mietteitä koulunkäyntini päättyessä vuoden 1919 abeille. Onko kyseessä ns. helpon otsikon ansa…?

Kevyempää lukemista on Aili Konttisen Marketta toisluokkalainen (1938), kun taas Yrjö Jylhän Risti lumessa –ruonkirja (1937) edustaa vakavuudeltaan aivan toista ääripäätä. Arvi Kivimaan Laulujen virta vuodelta 1936 esittelee saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta.

Väinö Kainuun Suuren veden purjehtija (1935) näyttää jännittävältä historialliselta seikkailukertomukselta. Entä sitten Henning Haslund-Christensenin Jabunaa: seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa (1934). Seikkailua kerrakseen!

Rousseaun Émile eli kasvatuksesta löytyy meiltä vuoden 1933 painoksena, jota myös silloin tällöin lainataan. Ainakaan Helmet-tietokannan mukaan kirjasta ei ole muuten olemassakaan uudempia painoksia. Olisikohan WSOY:llä vielä julkaisuoikeudet tallella…?

Itse voisin näistä kirjoista lainata lomalukemiseksi vuoden 1932 Lauri Pohjanpään Satuaarre Suomen lapsille: Kuudes sikermä: Menninkäisten kuningatar, Islantilaisia satuja.

Komea nahkakantinen tiilisikivi on vuoden 1931 Mikael Agricolan teokset: ABC kiria, Rucouskiria. Kirja on aarre vanhan faktuuran ystävälle. Ja vuosikymmenen alkuun sijoittuu 1930 Knut Hamsunin August, maapallonkiertäjä.

Näiden kirjojen perusteella halu globalisoitua ei taidakaan olla ihan uusi juttu! Halu nähdä kauemmas ja ottaa haltuun muita kulttuureja taitaa olla ikiaikainen tahtotila.

DSC00678

DSC00679