Missä mennään, nuortenkirjallisuus?

Kahdeksan koulukirjastonhoitajaa kokoontui viime torstaina 10.3.2022 tänne Munkkiniemen yhteiskoululle kuuntelemaan, kun FT Päivi Heikkilä-Halttunen kertoi meille parin tunnin ajan nuortenkirjallisuuden nykytilasta ja tulevista trendeistä. Heikkilä-Halttusella on kokemusta ja perspektiiviä nuortenkirjallisuuden kehittymiseen 1980-luvulta saakka, joten kun kuulijoina vielä oli alan ammattilaisia, oli iltapäivä todella mielenkiintoinen.

Päivi Heikkilä-Halttunen korosti alkuun sitä, miten jokainen meistä on lukijana yksilö – niin myös lukeva nuori. Lukemisen harjoittelussa ja kasvamisessa sekä kehittymisessä lukijana tärkeää on ”minäpystyvyys”, eli se, että lukutaidon kehittymisestä puhutaan ja sitä sanoitetaan. Kokemus omista taidoista on tärkeää, sekä se, että tunnistaa oman lukutaitonsa ja lukijatyyppinsä. Tarjonnan monipuolisuudesta on hyvä olla tietoinen kuten myös tiedostaa erilaiset lukutavat.

Nuortenkirja-asiantuntijan mukaan ns. realistinen nuortenromaani vaikuttaa olevan tällä hetkellä  katoava lajityyppi. Toisaalta pienet kustantamot ovat nousseet tässä asiassa pelastajaksi – ei tietysti ole järkevää, jos kohta nuortenkirjallisuudessa eletään aivan fantasia- ja dystopiamaailmassa.

Nuortenkirjallisuuden suosittuja teemoja ja aihealueita ovat tällä hetkellä mm. kirjoja ja lukemista kommentoivat romaanit, historia-aiheet, näkökulmien laajentuminen (me vai he; kiusaaja vai kiusattu), #metoo-aiheet, kirjat joiden aiheena on kehorauha ja -positiivisuus, sekä sicklit & miserylit ja selviytymistarinat. Keskustelua herättivät säeromaanit, selkomukautukset ja sarjakuvat sekä niiden sopivuus tai sopimattomuus eri lukijoille.

YA-kirjallisuudessa Heikkilä-Halttunen painotti ulkokirjallisten tekijöiden olevan tärkeitä. Samoin hän korosti sitä, että tabuaiheet ovat tämän päivän nuortenkirjallisuudessa jo vähissä. Tee itse -kirjallisuus on nyt suosittua: hakukone- ja kollaasirunous, kirjanselkärunous sekä black out -poetry.

Nousevina aiheina nuortenkirjallisuudessa tultaneen näkemään koulutus- ja työidentiteettiin liittyviä romaaneja sekä kirjoja, joissa aiheena on yhteiskunta- ja kansalaisvaikuttaminen.

Kirjaston pitkä häntä muistaa ja palvelee

Mitä tarkoittaa se kun sanotaan, että kirjastoilla on pitkä häntä? Se tarkoittaa sitä, että kun oppilas on hiihtolomalla jutellut maailmanmenosta vaarinsa kanssa, ja ukilta on tullut kirjasuositus, löytyy kyseinen kirja koulun kirjastosta. Kirjasto on kaikkien uutuuksien keskellä myös muistiorganisaatio.

Lainan päivänä palkitut ahkerat lainaajat

Lainan päivänä 8. helmikuuta on perinteisesti palkittu koulun kirjaston ahkerimmat lainaajat. Koulukirjastoa on tänäkin vuonna käytetty runsaasti.

Lukuvuoden palkitut kirjaston käyttäjät ovat: Einojuhani 3C, Ali 7d, Hilda 8a, Salli 1C ja Lumia 8a.

Lukuintoa kaikille!